Kuopion talvikauden yli kestänyt BikeBusters -haastekampanja täydensi Oulun seudulla lokakuussa 2018 aloitetun pilotin. Kuopiosta mukaan tammikuussa 2019 lähteneet apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen ja strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen testattiin talvikauden päätteeksi viime viikolla Kuopiossa.
TYYPILLINEN LÄHTÖTILANNE
Lähtötilanteessa molemmilla Kuopiosta BikeBusters -haasteeseen mukaan lähteneillä henkilöillä oli alkutestien perusteella pitkälti samankaltainen tilanne. Kumpikin olivat liikunnallisesti aktiivisia ja Sirpa oli jo entuudestaan aktiivinen työmatkapyöräilijä. Tammikuun alkutestien tulosten perusteella molempien peruskestävyydessä oli parantamisen varaa, jotta elimistön rasva-aineenvaihdunta saataisiin kunnolla käyntiin. Etenkin Jarilla liikunta painottui lähes täysin teholliseen suorittamiseen. Alkutestien tulokset edellyttivät pitkäkestoisen ja matalasykkeisen liikkumisen lisäämistä arkeen. Jari otti tehtäväkseen testata samalla uusia sähkökaupunkipyöriä läpi talven.
”BikeBustersin osallistuneiden osalta alkutestien tulokset olivat hyvin tyypillisiä, mitä näemme nykyisin niin urheilijoilla kuin kuntoilijoillakin”, kertoi testit suorittaneen Sporttest Oy:n Jani Ailovuo. ”Suurimmalla osalla kuntoilijoista ja urheilijoista on sama perustavaa laatua oleva puute peruskestävyydessä. Treenataan, mutta ei liikuta. Ja kun treenataan, niin mennään omaan peruskestävyyteen nähden aivan liian lujaa. Peruskestävyyden puute hidastaa palautumista. Elimistö käyttää kovassa suorituksessa energianlähteenä hiilihydraatteja ja rasva-aineenvaihdunta ei pääse koskaan kunnolla toimimaan matalasykkeisen, pitkäkestoisen liikunnan puuttuessa. Tällä on sitten kansanterveyden kannalta huolestuttavia vaikutuksia, kun rasvaa alkaa kertyä sisäelinten ympärille. Urheilijoilla ja yleensä kovaa treenaavilla huono palautumiskyky johtaa loukkaantumisiin ja ylikuntotiloihin. Myöskään menestystä ei näin tule ”, summaa Ailovuo.
ARKIAKTIIVISUUS ON KAIKEN PERUSTA
Ailovuo rummuttaakin jaksamisen, palautumisen ja rasva-aineenvaihdunnan kehittymisen kannalta tärkeän arkiliikunnan puolesta. ”Ei ole mitään järkeä harjoitella kovaa, jos elimistö ei pysty siitä palautumaan. Niin kuntoilijoiden kuin urheilijoidenkin perustat eivät ole nykyisen passiivisen elämäntavan vuoksi sitä, mitä se aikaisemmin oli. Joudumme hämmästyttävän monen kanssa lähtemään ihan perusasioista liikkeelle. Monelle kävely, hidas pyöräily tai sähköpyöräily on paras mahdollinen lääke. Ihan absoluuttiselta urheilumaailman huipulta lähtien”, toteaa Ailovuo. BikeBusters -kampanjassa tehdyt kynnyslaktaattitestit tehtiin todellisten henkilökohtaisten sykerajojen selvittämiseksi. Ailovuo kertoo miksi.
”Lähes kaikilla on nykyisin käytössään sykemittarit. Niiden tarjoamat sykerajat perustuvat keskiarvoihin, jotka eivät kokemuksiemme mukaan nykyisin enää toimi suurimmalle osalle ihmisistä. Tehtyjen testitulosten perusteella esimerkiksi syke 135 on monelle jo vauhtikestävyyden aluetta, jossa elimistö jo tuottaa maitohappoa lihaksiin. Luullaan, että tehdään PK-lenkkiä, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.” BikeBusters -kampanjan alkutesteissä määriteltiinkin osallistujille todelliset henkilökohtaiset sykerajat kynnyslaktaattitestillä ja päästiin näin käsiksi todelliseen PK -harjoitteluun pohjien, palautumisen ja jaksamisen kehittämiseksi.
KUOPIOSSAKIN UPEITA TULOKSIA LYHYESSÄ AJASSA
BikeBustersissa reilun 4kk säännöllisen arkipyöräilyn jälkeen tulokset olivat Kuopiossa samanlaiset kuin Oulun seudun kahdeksalla osallistujillakin. Peruskestävyys eli kyky palautua ja harjoitella kovempaa nousi huomattavasti. Kuopion BikeBusters -esitaistelijoiden Jarin ja Sirpan oma tuntemus oli ennen toista testiä, että oma kunto on varmaankin mennyt alaspäin. Tulokset näyttivät päinvastaista. ”Meillä nykyihmisillä onkin vääristynyt käsitys terveyden ja jaksamisen kannalta tärkeästä liikkumisesta. Jos otsasuoni ei pullistu, niin ei siitä ei koeta olevan mitään hyötyä”, huokailee Ailovuo.
Sirpalla kampanjan aikana liikunnan määrä väheni aikaisempaan nähden työkiireiden ja talvella vaivanneiden pienten sairastelujen vuoksi. Aikaisemmin ohjelmaan kuulunut uinti ja kuntosali korvaantuivat lisääntyneellä kävelyllä. Työmatkapyöräily pysyi ohjelmassa alkutestissä päivitetyillä sykerajoilla. Sirpan tulokset olivat hätkähdyttäviä. Pyörällä tehtävässä kynnyslaktaattitestissä pyörän vastusta nostetaan 3 minuutin välein aina 20 Wattia. Tammikuuhun verrattuna Sirpa pystyi polkemaan samoja vastuksia noin 10 sydämenlyöntiä alhaisemmilla sykkeillä. Peruskestävyys parani 14,8 % ja an-aerobinen kynnys nousi peräti 18,5 %. Käytännössä Sirpa voi nyt harjoitella kovempaa ja palautua nopeammin.
Kuva. Sirpan kehitys kynnyslaktaattitestin perusteella. Ensimmäinen testi 01/2019 ja toinen 05/2019
Jarilla entisenä ampujahiihtäjänä hiihto kuului tärkeänä osana omaa liikuntarepertuaaria. Alkutestien jälkeen hiihtolenkkien kuormittavuutta laskettiin alaspäin, sillä PK-alue oli Jarilla kovin kapea. Peruskestävyyden raja oli vain 110 lyöntiä minuutissa. Maksimikestävyyden raja oli alkutesteissä 133. Lisäksi työmatkapyöräily sähköpyörällä nousi keskeiseen osaan Jarin liikkumisessa peruskestävyyden parantamiseksi. Samoin kuin Sirpalla, Jari pääsi hyviin tuloksiin vastoin omia ennakko-odotuksia ennen toista testiä. Reilun 4kk BikeBusters -jakson jälkeen Jarin PK-alue on nykyisellään 90 -125 lyönnin välillä. Maksimikestävyysalue alkaa nyt Jarilla aiemman 133 lyönnin sijaan 152 lyönnistä. Myös Jarin kynnyslaktaattitestin rasituskäyrä alkoi lähentymään optimaalista. Sama tilanne oli Sirpalla. Tämä kertoo siitä, että elimistö tietää nyt aikaisempaa paremmin, miten rasitukseen tulee reagoida.
Kuva. Jarin kehitys kynnyslaktaattitestin perusteella. Ensimmäinen testi 01/2019 ja toinen 05/2019
VALTAVA TALOUDELLINEN POTENTIAALI
BikeBusters -kampanjaan osallistuneet saavuttivat siis oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta upeita tuloksia. Tuloksiin päästiin pääasiassa harjoittelua vähentämällä ja keventämällä sekä matalasykkeistä arkiliikuntaa huomattavasti lisäämällä. Kansanterveyden ja -talouden kannalta olisikin äärimmäisen tärkeää, että arkiliikunnan määrää pyrittäisiin lisäämään keinolla millä hyvänsä. Se on äärimmäisen kannattavaa ja kustannustehokasta!
Leikitäänpä hieman ajatuksella ja luvuilla. Tuoreimpien tutkimustulosten valossa vain joka neljäs 20-89 suomalainen harrastaa riittävästi terveytensä kannalta kestävyysliikuntaa. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta on arvioitu koituvan noin 4,4, Mrd euron vuotuiset kustannukset. Suorien kustannusten osuus on 595 milj. euroa. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa 800 € ja 108 €/vuosi.
Mutkat suoriksi -tyyppinen laskenta Kuopioon:
- Liian vähän terveytensä kannalta liikkuvia: 0,75 x (118 664 – 22 632) = 72 024 asukasta
- Vuodessa aiheutuvat suorat kustannukset Kuopiossa: 72 024 as. x 108 € = 7,8 milj. euroa
- Vuodessa aiheutuvat kokonaiskustannukset Kuopiossa: 72 024 as. x 800 € = 57,6 milj. euroa
Puhutaan siis järjettömän isosta säästöpotentiaalista, joka ikinen vuosi.
Oulussa on laskettu asukkaiden pyöräilykampanjoiden hyöty-kustannussuhteen olevan noin 30. Yleisesti liikennealan hankkeita pidetään kannattavina, kun niiden HK-suhde on yli 1,0. Samalla oululaisella pyöräilykampanjalla saavutetun liikkumistapojen muutoksen pysyvyys on ollut äärimmäisen kova, jopa yli 90 %. Omakohtainen kokemus ja hyödyn konkreettinen näkeminen edesauttavat pysyvää muutosta. Ja mikä kummallisinta, usein tämä muutos ei vaadi hirvittäviä ponnisteluja ja uhrauksia, vaan yleensä pieniä säätöjä arkirutiineihin. Kuten esimerkiksi Kuopiossa Jarin ja Sirpan kohdalla.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKIIN
Asukkaiden kannustaminen arkiliikuntaan on siis taloudellisesti ja myös ekologisesti äärimmäisen kannattavaa toimintaa, johon kaupungin tulee osoittaa resursseja. Jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat kaikkien saavutettavissa ja mitä parhaimpia matalankynnyksen liikuntapaikkoja. Näihin liikuntapaikkoihin sijoittaminen on järkevää, kuten myös niiden hyvään kuntoon sekä ympärivuotisen käytettävyyteen panostaminen. Kun liikuntapaikkojen ns. ”pohjat” ovat kunnossa, voidaan siirtyä varsinaisten liikuntasuorituspaikkojen parantamiseen. Nykyinen korkean tason suorituspaikkojen perään huuteleminen kansanterveyden ja urheilumenestyksen nimissä ei ole kustannustehokasta. Yleensä nämä huutelijat eivät tiedä tai välitä peruskestävyys- ja perusliikuntataitovajeesta tuon taivaallista. Pahimmillaan varhainen erikoistuminen ja yksipuolinen lajiharjoittelu vain lisää vääränlaista kehitystä.
Kuopiossa kannattaisikin miettiä sekä erillisten arkiliikunnan investointi- että kampanjabudjettien sisällyttämistä vuoden 2020 talousarvioon mitä pikimmiten. Sen luulisi hyvän elämän pääkaupungissa olevan läpihuutojuttu….