Peruskestävyys on pohja, joka auttaa Jarmoa jaksamaan arjessa

Kolmantena BikeBusters -porukasta testipyörän päälle hyppäsi Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi, joka asuu Kempeleessä ja työskentelee Oulun keskustan kupeessa Raksilan paloasemalla. Jarmo taittaa noin 15 km yhteen suuntaan pituiset työmatkat pyörällä ympäri vuoden. Palomiesten tavoin hänestä löytyy voimaa kuin pienestä kylästä. Työmatkapyöräilynsä ansiosta Jarmolla on lisäksi kertynyt hyvä peruskestävyyspohja, jota testitulosten perusteella pitää kuitenkin vielä vahvistaa hieman tahtia työmatkoilla hidastamalla ja muutama pitkä PK-lenkki viikkoon lisäämällä.

Voimamyytti istuu tiukassa

Jarmon kanssa testien yhteydessä jutustellessa tuli esille hänenkin alallaan tiukassa istuva myytti voiman tärkeydestä ja sen painottumisesta harjoittelussa. Toki voimaa palomiehen työssä tarvitaan, se on selvää. Suuresta lihasmassasta ei saada kuitenkaan optimaalista hyötyä irti, jos pelastustehtävissä suuri lihasmassa alkaa tuottamaan laktaattia (maitohappoa) jo tehtävän varhaisessa vaiheessa.

Samankaltaisia myyttejä esiintyy myös joukkueurheilun maailmassa. ”Ei jääkiekkoilija peruskestävyyttä tarvitse eikä sitä kannata treenata”, on kuulunut ihan maan pääsarjatasolta saakka. Jääkaappipakastinyhdistelmien aika alkaa olla pelin nopeutuessa ohi ja voima pitää saada ulosmitattua räjähtävissä liikkeissä ja jaksaa painaa pitkä kausi läpi korkealla suoritustasolla.

Peruskestävyys takaa nopean palautumisen

Peruskestävyys on kaiken pohja. Viime aikoina peruskestävyyden sijasta on usein käytetty termiä ”recovery performance” eli kyky palautua. Tämä onkin hyvä termi, joka kuvaa hyvin peruskestävyyden merkitystä. Ne, joilla ovat pohjat kunnossa, palautuvat nopeammin, pystyvät harjoittelemaan enemmän, pystyvät työskentelemään korkealla tasolla ja kehittyvät. Peruskestävyyspohjien puuttuessa harjoittelusta ei ehditä palautua ennen seuraavaa treeniä, mikä usein johtaa ylirasitustiloihin ja loukkaantumisiin. Väsyneenä ei myöskään kehitytä.

Samat lainalaisuudet pätevät myös niin urheilu- kuin työelämässäkin. Kyky palautua stressistä ja muista työelämän rasituksista on parempi kestävyysominaisuuksien ollessa hyvällä mallilla. Monelle työmatkapyöräily onkin päivän henkireikä. Pää tuulettuu töiden jälkeen ja päivän henkinen kuorma nollautuu.

Liikunta auttaa jaksamaan – polkaise mutkan kautta kotiin

Jarmo haluaakin omalla esimerkillä näyttää niin omalle työyhteisölleen, kuin koko kunnan asukkaillekin arkiliikunnan merkityksen niin töissä kuin urheilussakin jaksamiselle. Vuorotyöläisenä hänen viikkorytminsä vaihtelee ja tämä on huomioitu harjoitusohjelmassa. Peruskestävyyden kehittämiseksi ja rasva-aineenvaihdunnan tehostamiseksi otettiin viikko-ohjelmaan 2-3 pitkää, yli tunnin kestävää lenkkiä. Ainakin yksi niistä toteutetaan pidentämällä töistä kotiin paluuta ja yksi pitkä lenkki vedetään vapaapäivänä. Lihaskuntopuolella ohjelmaan sisältyy aluksi kestovoimaharjoittelua, missä energiantuotto tapahtuu pääasiassa aerobisesti eli hapen avulla. Harjoitusvaste aikaansaa paikallisen hiusverisuoniston lisääntymistä ja lihasten kyky tehdä työtä hapen avulla paranee.

Seuraa Jarmon matkaa sosiaalisessa mediassa. Liity ”Jampan” kannattajajoukkoihin ja lähde mukaan pyöräilemään täksi talveksi.